Kestävä talous - mitä se tarkoittaa?

Kuntavaltuuston tehtävänä on muun muassa päättää kunnan palveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. Kun päätösehdotuksia arvioidaan, melkeinpä oli teema mikä tahansa, on yksi arviointitekijöistä lähes aina talous. Kehitystyölle, uudistukselle tai projektille haetaan onnistumisen mittarit taloudellisista hyödyistä - joskus jopa niin paatoksella, että muut merkittävät mittarit jäävät vähemmälle huomioille.

Pidän termistä “kestävä talous”. Kestävä talous tarkoittaa minulle sitä, että taloudellisten mittarien rinnalla tarkastellaan myös muita vaikutuksia aiheuttavia tekijöitä. Kun kehitystyötä tai suunnitelmaa arvioidaan kestävän talouden mittareilla, otetaan suunnittelussa aina mukaan tuoton tai säästön lisäksi sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Esimerkiksi ketkä ovat ne sidosryhmät, johon kehitys vaikuttaa? Mitkä ovat vaikutukset ympäröiviin rakenteisiin tai luontoon? Kestävän talouden mittareita seuratessa on tavoitteena katsoa myös pidemmälle. Mitkä vaikutukset käsillä olevalla päätöksellä on vuosien päästä?

Miten kestävä talous toimii?

Kun kestävä talous perustuu vaikuttavuuteen, alkaa suunnittelu aina osallistamisella. Kun on tunnistettu ne sidosryhmät, joihin käsillä oleva muutos vaikuttaa, osallistetaan näitä ryhmiä yhteiskehittämiseen. Tähän on olemassa useita menetelmiä, millä tapaa yhteiskehittämistä tehdään tehokkaasti ja tuloksekkaasti. Usein kestävän talouden mittareilla mitattavaa työtä testataan ennen laajempaa käyttöönottoa pienemmällä joukolla. Joskus pilottiprojektit voivat kestää pidempäänkin, jos tiedonsaanti sitä vaatii. Yhteiskehittämiset ovat tuttuja yritysmaailmasta, mutta sitä on tehty menestyksekkäästi myös julkishallinnossa (esimerkiksi Helsingin kaupungin kokeilukiihdyttämö).

Vaikuttavuuden arviointi ulotetaan katsomaan pidemmälle - ja tämä tekeekin vaikuttavuuden arvioinnista monesti hankalampaa. On helpompi nähdä vaikkapa säästöjä lyhyellä aikajänteellä, mutta mikä onkaan vaikutus kohteena oleviin sidosryhmiin pidemmällä aikajänteellä? Kyläkoulujen lakkauttaminen on hyvä esimerkki. Muistan tutkimuksen, jossa Itä-Suomen yliopiston tutkijan mukaan koulujen lakkauttamisen todellisia vaikutuksia ei ole osattu luotettavasti laskea. Saavutettuja säätöjä onkin monissa tutkimuksissa kyseenalaistettu. Esimerkiksi lasten ja nuorten Move-tutkimustulosten laskuun on etsitty syitä lähikoulun lakkauttamisella.

Miten kuntavaltuutettuna edistäisin kestävää taloutta?

Kehityspäällikkönä ja projektien/hankkeiden omistajana olen jo pitkään toiminut kestävän talouden kehittämisen parissa. Yrityksissä, joissa olen ollut työssä, hyöty- ja vaikuttavuusarvioinnit kuuluvat aina päätöksentekoon. Ilman tehtyjä arviointeja esimerkiksi liittyen työntekijä-, ympäristö- tai asiakaskokemukseen, ei projekti saisi rahoitusta.

Sipoossa varmistaisin aina, että päätökseen liittyvät sidosryhmät tulevat nähdyksi ja kuulluksi. Osallistaminen ja yhteiskehittäminen pitää Sipoossa systematisoida ja tarvittaessa virkamiesten osaamista kasvattaa. Osallistamiselle pitää olla mittarit, joita seuraamalla voimme varmistua, että osallistaminen on toteutettu ja oikealla tavalla raportoitu.

Vaikuttavuusarvioinnit myös pidemmälle aikajänteelle pitää tehdä. Vaikka tässä vaiheessa pystyisimme vain tunnistamaan päätökseen liittyviä riskejä, on riskejä varten olemassa oleva suunnitelma. Miten riskit voidaan välttää tai vähentää?

Kaiken tämän taustalla on läpinäkyvyys sidosryhmien osallistamisen tuloksista ja menetelmistä, vaikuttavuusarvioinneista ja muista päätökseen vaikuttaneista tekijöistä. Nämä kuuluu olla kuntalaisen helposti tavoitettavissa. Uskon, että läpinäkyvyyttä voidaan parantaa usealla eri tavalla, ilman suurta ylimääräistä työtä tai kustannuksia.

Vaaditaan yhdessä jatkossa vaikuttavia päätöksiä ja niiden kautta kestävää taloutta!